perjantai 24. lokakuuta 2008

Lohta ja sienipaistosta

Tiistaina teki mieli sieniä. Ne sopivat mielestäni hyvin kalan lisukkeeksi, siispä tein yhtä lempiruoistani eli uunilohta. Lisukepaistokseen tuli:

- iso nokare voita
- kevätsipulia varsineen
- suppilovahveroita
- vihreitä sokerihernepalkoja (en ole ihan varma suomenkielisestä nimestä)
- suolaa & pippuria

Lisäksi lautasella oliiviöljyssä ja balsamicossa pyöriteltyä rucolaa.

torstai 23. lokakuuta 2008

Lempisalaattini


Vuohenjuustosalaatti on ehdottomasti herkullisin, ja teenkin siitä usein erilaisia variaatioita. Tällä kertaa pohjalla on tammenlehväsalaattia, rucolaa sekä päärynää paloina. Pienet tangosta leikatut vuohenjuustokiekot (Sainte Maure) olen paistanut pannulla pikaisesti niin, että juusto on sulanut. Päälle olen valuttanut juoksevaa hunajaa ja balsamicoa. Herkullista! Jostain syystä tämä kuuluu ruokalajeihin, joita voin syödä vaikka kuinka usein kyllästymättä siihen.

Onko teillä jotain sellaisia lempiruokia, joita voisitte syödä kuinka usein tahansa?

tiistai 21. lokakuuta 2008

Piirakkapäivä (osa 2)


Sunnuntai oli siis todellinen piirakkapäivä; quichen (josta kirjoitin edellisessä postauksessa) jälkeen tarjosin vieraille rukiista omenapiirakkaa. Vaikka periaatteessa leipomisessa ei kannata antaa vapautta inspiraatiolle (tai mitoille), jouduin tällä kertaa hieman säveltämään taikinan suhteen. Minulla ei siis ollut hajuakaan, mitä taikinaan tulisi laittaa, jotta se edes muistuttaisi piirakkapohjaa. Onneksi lopputulos oli suht onnistunut.

Pohja:
- purkki maitorahkaa
- 50 g voita
- 2,5 dl ruissihtijauhoja
- sopivasti sokeria
- n. 1 tl leivinjauhetta

Sekoita pohjan ainekset, ja levitä piirakkavuokaan. Päälle omenahilloa, omenoita viipaleina ja kanelia. Paista uunissa n. 200 °C 30-40 minuuttia.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Piirakkapäivä


Viime viikko oli meille poikkeuksellinen siinä mielessä, että meillä kävi vieraita 3 kertaa, ja lisäksi kävimme itsekin kylässä kerran. Paljon mukavaa puuhaa siis.

Piirakoita on helppo ja nopea tehdä, siispä tein eilisiä vieraita varten suolaiseksi palaksi rukiisen quichen. Täytteen voi valmistaa mitä kaapista tänään löytyy -periaatteella :)

Quiche-pohja:
- 100 g voita kuutioina
- 3 dl ruissihtijauhoja
- 2 tl kylmää vettä

Nypi voi ja jauhot, lisää lopuksi vesi. Anna taikinan levätä kylmässä n. tunti. Esipaista pohja vuoassa 225 °C:ssa n. 10 minuuttia.

Täyte:
- 2 dl ruokakermaa
- kuullotettua kevätsipulia varsineen (tai purjoa)
- 3 kananmunaa
- palvikinkkua
- sinihomejuustoa
- päälle emmental-raastetta
- mausteita (itse laitoin mustapippuria, basilikaa ja provencen yrttejä)

Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle, ja paista vielä n. 20 minuuttia, tai kunnes täyte on hyytynyt ja päältä ruskistunut.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Perjantain gourmet-illallinen

Perjantaina sain nauttia erittäin tyylikkään illallisen kotona, mutta poikkeuksellisesti niin, että kauhan varressa oli pääasiallisesti joku muu kuin minä.
Alkupalaksi nautimme paistettua siikaa kurkkusalaatin kera. Juomana oli kuiva kuohuviini ja akvaviittisnapsi.

Ennakkosuunnitelmista huolimatta minäkin osallistuin illallisen valmistamiseen; paistoin pääruoaksi sisäfilepihvit Aura Goldin kanssa (Auran mainoksesta bongatun reseptin mukaan, päärynä-balsamico-konjakkikastikkeen kera). Yhdistelmä oli taivaallinen ja suussa sulava. Pihvin kanssa nautittiin Baroloa.

Jälkiruoaksi oli sitruunasorbettia, espressoa ja calvadosta.

Illallisen jälkeisiä tunnelmia...

torstai 16. lokakuuta 2008

Punaviinimarjakakku


Innostuin Pirkka-lehdessä olleesta helposta kakkureseptistä, jonka jujuna on hapankorpuista tehty pohja. Juuri sopivasti meille tuli vieraitakin eilen, joten minulla oli hyvä (teko)syy leipoa.

Alkuperäistä reseptiä hieman muunnellen, käytin kakkuun puolukoiden sijasta punaviinimarjoja. Resepti löytyy myös netistä (jostain syystä linkki ei ohjaudu suoraan reseptin sivulle, mutta katso puolukka-ruistorttu).

Hapankorput sopivat maultaan yllättävän hyvin kakkuun. Ainoa huono puoli oli se, että kakkua leikatessa pohja mureni aika paljon. Se tosin saattoi johtua minusta, sillä olin hienontanut hapankorput vain aika ronskisti käsin, enkä monitoimikoneella.

Päätin käyttää viinimarjoja puolukoiden sijasta siitä syystä, että pakastimemme on vielä aika täynnä niitä. Pieni hamsteri minussa saa suurta tyydytystä siitä, että olemme lähes omavaraisia marjojen suhteen, sillä mökillämme on vaikka mitä marjapensaita, ja vaikka millä mitalla - puhumattakaan omenapuista. Ainoastaan karviaiset alkavat olla jo lopussa, niin herkullisilta ne ovat maistuneet aamukaurapuuron päällä. Lisäksi olen muutaman kerran tehnyt lapsuudesta mieleen jäänyttä jälkiruokaa, jossa jäisten marjojen päälle laitetaan kuumaa kinuskikastiketta (-> erittäin helppoa, nopeaa ja makeannälän taltuttavaa, mutta silti terveellistä).

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Jazz-aamiainen


Sunnuntaisin meillä on tapana nauttia aamiaista rauhassa, ajan kanssa, lehtien ja Grooven jazz-aamiaisen kera. Tänään toiselta lautaselta löytyi scrambled eggs ja makkaraa (A-luokan, tietenkin) ja toiselta tuoretta, erittäin makeaa ja mehukasta ananasta. Lisäksi teetä ja myöhemmin lattea (miehelle) ja cappucinoa (minulle).


Nyt jaksaakin tehdä koulutöitä sekä käydä lastenkutsuilla (= meidät on siis kutsuttu, vaikka emme ole lapsia, eikä meillä ole lapsia - johtopäätöksenä voi vetää, että olemme lapsellisia :), hih)

Katkarapusalaatti


Olin ostanut aikaisemmin viikolla avocadoja, jotka olivat eilen illalla viimein saavuttaneet sopivan kypsyysasteen. Hieman perinteisesti ja mielikuvituksettomasti mietin, että sen kanssa sopisivat katkaravut, joita löytyi chili-korianteri-marinoituina (Pirkka) kaupasta. Itse salaattipohjaan tuli:

- revittyä jääsalaattia
- purjoa
- kurkkua
- avocadoa
- 1/2 sitruunan mehu
- pippuria
- oliiviöljyä
- pieni loraus balsamicoa

Salaattipohjan päälle laitoin marinoidut katkaravut, ja koristeeksi asettelin keitetyn kananmunan. Herkkua oli, vaikka ei ehkä niin harmoninen makuyhdistelmä ollutkaan, kuin toivoin.

tiistai 30. syyskuuta 2008

Flunssan karkoittavaa soppaa


Flunssan ensioireiden ilmaannuttua (rankan viikonloppureissun jälkeen) päätin tehdä illaksi siskonmakkarasoppaa - mutta en kovin perinteisellä tavalla. Keittoon tuli paljon valkosipulia, salottisipulia sekä purjoa; makua antoivat lisäksi yrttimaustettu tomaattimurska, laakerinlehdet, kuivattu basilika sekä tuore persilja.

Siskonmakkarasoppa:
- valkosipulia ( 3-4 kynttä)

- salottisipuli
- purjo
- öljyä (sipuleiden kuullottamiseen)

- 2 pussia keittovihanneksia (pakaste)
- 6 perunaa
- tölkki yrttimaustetettua tomaattimurskaa

- kuivattua basilikaa
- 2-3 laakerinlehteä
- mustapippuria, suolaa
- 500 g siskonmakkaroita
- päälle persiljaa

Loppukevennykseksi kuva viikonlopun antimista - arvaatteko missä olimme? :)

tiistai 2. syyskuuta 2008

Lasagnea ilman pastaa


Sateisen ja kolean päivän illalliseksi halusin lämmittävää uuniruokaa. Jääkaapista löytynyt parmesan-pala toimi inspiraation lähteenä, ja päädyin valmistamaan "lasagnea", jossa pastalevyjen tilalla olikin munakoiso- ja zucchiniviipaleita. Valkokastikkeen sijaan raastoin kerrosten väliin yksinkertaisesti vain parmesania. Lisäksi jujua löytyi myös kastikkeesta, jossa oli naudan paistijauhelihan lisäksi lampaanjauhelihaa.

- 1 munakoiso
- 1 zucchini
- 300 g naudan paistijauhelihaa
- 200 g lampaan paistijauhelihaa
- purkki paseerattua tomaattia
- 3 kynttä valkosipulia
- tuoretta timjamia
- (kuivattua) basilikaa
- (kuivattua) oreganoa
- (kuivattu) laakerinlehti
- mustapippuria

Freesaa valkosipulit oliiviöljyssä. Lisää joukkoon jauhelihat. Lisää kypsennetyn lihan sekaan paseraattu tomaatti sekä yrtit. Anna kastikkeen hautua hetki, ja itketä samalla munakoisoviipaleet. Kun munakoisot ovat itkeneet ja olet pyyhkinyt ne, aloita lasagnen kokoaminen uunivuokaan; pohjalle kastiketta, sitten kerros munakoisoa ja zucchinia, jonka päälle parmesania; toista sama juttu. Päällimmäiseksi tulee siis reilu kerros parmesania. Paista 170 °C:ssa n. 40 minuuttia. Raasta vielä annoksen päälle parmesania, ja nauti!

P.S. Kyllä - kuten kuvasta voi päätellä, nautin annoksen sängyssä telkkaria katsellen - niin kuin kunnon comfort foodia tuleekin syödä.

Salaattilinja jatkuu...


Luennot ovat vihdoin alkaneet, ja samoin muut syksyn kiireet. Mökillä omenapuut notkuvat omenista, ja niistä on jo osa (siis ehkä 1/10 000) keitetty pienen vesitilkan kanssa soseeksi pakkaseen. Tarkoitus on tehdä vielä perinteistä hilloa lähipäivinä.

Kevyt linja jatkuu edelleen, tässä yksi toteutus:

- salaatteja
- kurkkua
- tonnikalaa
- vihreitä papuja
- isoja kapriksia
- keitetty muna

Päälle mustapippuria, balsamicoa ja oliiviöljyä - avot!

torstai 14. elokuuta 2008

Katkarapusalaatti

Olen edelleen jatkanut kevyellä (salaatti- ja keitto-)linjalla, mutta mausta tinkimättä - tietenkin!

Tänään mieli teki hieman eksoottisempaa salaattia; niinpä pilkoin salaatin sekaan avocadoa ja mangoa. Kastikkeessa maistui makea, hapan ja tulinen. Resepti on kahdelle suursyömärille :)

- jääsalaattia (2 ruukkua)
- iso avomaankurkku
- 1 mango
- 1 avocado
- katkarapuja

Kastike:
- 1/2 chilipalko
- tl juoksevaa hunajaa
- sitruunamehua (1 puristettu sitruuna)
- oliiviöljyä
- suolaa
- pippuria

keskiviikko 6. elokuuta 2008

Bataattikeitto


Olen viettänyt kesää niin herkullisissa merkeissä, että nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja keventää. Olisi kiva aloittaa luennot niin, että housut eivät purista masun kohdalta. Tästä syystä olen tällä viikolla yrittänyt syödä kevyemmin (= enemmän vihannespainotteista ruokaa, vähemmän suklaata ja karkkeja).

Illalliseksi valmistin bataattikeiton, johon tuli

- 1 keskikokoinen bataatti
- 5 porkkanaa
- 2 kynttä valkosipulia
- 1/2 Mustapekka -juusto

Keitä bataatti- ja porkkanapalat sekä valkosipuli pehmeiksi. Kaada liika keitinvesi pois. Lisää sekaan juusto ja soseuta.

Keitto oli hyvää, mutta ehkä hieman liian makeaa. Ensi kerralla voisin laittaa muutaman perunan mukaan ja ehkä hieman purjoa.

Kotitekoista sushia



Sushihimon riivaamana ryhdyin eilen nigirien ja makien pyörittelyyn. Tuloksena syntyi lohi- ja tonnikalanigireitä, sekä muutamia erilaisia makirullia; kurkulla (kappa-maki), lohella ja kurkulla, kurkulla ja seesaminsiemenillä sekä pelkällä lohella. Lisukkeena tietenkin garia, wasabia, soijaa sekä vihreää teetä.

Olen aina valmistanut sushiriisin Tokyokanin sivuilta löytyvän reseptin mukaan. Kahdelle tosin riittää mainiosti vain puolet siitä, eli 2 dl riisiä. Sivuilta ja etenkin kaupasta löytyy kaikkea ihanaa. Olen unelmoinut kimonosta jo pitkään...

Sushi on mielestäni myös itse tehtynä mainiota pikaruokaa; ainoa aikaa vievä vaihe siinä on juuri tuo riisin valmistaminen. Muuten ei tarvitse kuin pilkkoa vihanneksia ja leikata kalaa. Makirullienkin valmistaminen käy kerta kerralta nopeammin ja kauniimmin tuloksin.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Fenkolirisotto

Kerroin jo aiemmin blogissani taivaallisesta risotosta, jota maistoin kesälomalla Italiassa. Olen halunnut kokeilla sitä jo useamman viikon ajan, mutta vasta tänään ehdin. Alunperin olin ajatellut käyttää kalana risotossa kuhaa, mutta Mankkaan K-kaupasta (entisestä Vexistä) ei löytynyt fileenä kuin ahventa, joten ostin sitä. Alkuperäisessä risotossa oli käytetty jotain paikallista vaalealihaista kalaa, jonka nimeä en enää muista.


Tämä resepti on siis täysin itse kehittelemäni, vaikka sillä onkin oma esikuvansa, joka oli erittäin yksinkertainen - ehkä juuri siitä syystä erittäin maukas.

- fenkoli
- oliiviöljyä
- 1 dl kuivaa valkoviiniä

- 3 dl risottoriisiä (arborio)
- kalaliemikuutio

- 8 dl vettä
(- ripaus suolaa, mustapippuria)

Pilko fenkoli hyvin pieniksi kuutioiksi ja freesaa sitä miedolla lämmöllä oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää pannulle riisi ja kuullota se. Lisää pannulle valkoviini ja anna sen kiehahtaa sekoittaen samalla riisiä. Kun valkoviini on imeytynyt riisiin, lisää vettä vähitellen, kun aiemmin lisätty neste on imeytynyt, n. 1 dl kerrallaan. Kun riisi on lähes kypsää, paloittele ahven- tai muut kalafileet sopiviksi paloiksi, lisää ne risottoon, ja kypsytä niitä muutaman minuutin verran kannen alla.

Lopputulos ei ollut eksaktisti samanlainen kuin ravintolassa, mutta silti aivan erinomainen. Fenkolin maku jakaa ihmiset yleensä kahtia, joko siitä tykätään paljon tai sitten sitä ei siedetä ollenkaan. Jos olet fenkolin ystävä, tätä reseptiä kannattaa kokeilla! Ensi kerralla ajattelin kokeilla risottoon valkoviinin sijasta lorauksen pastista.

perjantai 1. elokuuta 2008

Perjantai-illan pitsa

Jälleen kerran sain inspiksen toisesta blogista, tällä kertaa Oonan Kaikilla aisteilla-blogista. Valmistin siis pellillisen pitsaa, jonka päälle laitoin opiskelijabudjetilla säilykkeitä ja jääkaapin jämiä, eli toiselle puolelle tonnikalaa ja herkkusieniä, ja toiselle puolelle palvikinkkua, ananasta ja herkkusieniä. Molemmilla puolilla oli pohjalla Heinzin valmiiksi maustettua tomaattikastiketta sekä juustoraastetta. Pizzan hinnaksi tuli 6 € (+ pizzaviini 5,90€). Pitsa oli niin hyvää (ja syöjät niin nälkäisiä), että siinä vaiheessa kun mieleeni tuli ottaa kuva, pitsa oli jo syöty.

Muuten viikko on taas kulunut poissa omien patojen ääreltä. Reissun saldona on pakkasessa 6 rasiaa herkullisen makeita karviaisia, 3 litraa punaherukoita ja (vaniljakastikkeen kera jo syöty) litra vadelmia. Mökillä omenasato antaa vielä odottaa poimintaansa. BTW tietääkö kukaan Karjaan, Tammisaaren tai Salon seudulla paikkaa, jonne omenat voisi viedä ja josta ne saisi takaisin mehuna (mehupuristamoksi ehkä kutsutaan)? Tällaisten paikkojen olemassaolosta olen kuullut huhua. Pakastimemme ei nimittäin niele 10 puun satoa.

Loma alkaa olla loppu, vaikka ensi viikko vielä näyttää projektitöitteni suhteen melko rauhalliselta. Kohta pääsee siis valmistamaan syksyisiä pataruokia ja polttamaan kynttilöitä pimenevissä illoissa. Toivottavasti lämpimät ja aurinkoiset säät kuitenkin jatkuvat vielä, vaikka syksy onkin lempivuodenaikani.

torstai 24. heinäkuuta 2008

Kaalilaatikkoa ja rakkautta

Huh, maalausurakka on ohi. Siihen (=yhteen huoneeseen) meni kaksi kokonaista päivää, mutta lopputulos on erittäin hyvä. Eilen illalla olin kuitenkin projektista niin väsynyt, etten jaksanut taiteilla lupaamiani kaalikääryleitä, vaan tein ihan ronskisti kaalilaatikkoa. Minua hieman pelotti lopputulos, sillä nälästä ja väsymyksestä johtuen en jaksanut paneutua ruoanlaittoon yhtä keskittyneesti kuin normaalisti.

Mielestäni kaikissa ruoissa on yksi erittäin perustavanlaatuinen ja mystinen ingredientti; ripaus rakkautta. Ainakin omista keitoksistani maistan sen, onko ne tehty rakkaudella vai kauhealla kiireellä ja ilman ajatusta. Onneksi rakastan ruoanlaittoa ja kaikkea siihen liittyvää (kaupassa käyntiä, mitä tänään syötäisiin -pohdintaa, keittokirjoja etc.), joten ruokani on vain hyvin harvoin tehty kiireellä vatsaa täyttämään.

Kaalilaatikon sijaan laitan loppupiristykseksi kuvan raparpereista ja tulevasta omenasadosta mökillä. Helteistä loppuviikkoa kaikille!

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Ruusuletut

Innostuin Sillä sipuli-blogissa kokeilluista ruusuohukaisista, ja kun mökin nurkalla oli juuri sopivasti kukkimistaan lopetteleva ruusu, raaskin ottaa muutaman terälehden kotiin mukaan. Koska olin lukaissut reseptin vain kursorisesti, en tajunnut kerätä terälehtiä kuin n. desin.
Siispä letuissa maistui hienostunut ruusun aromi ainoastaan erinomaisen mielikuvituksen avulla, tai avoni sanoin; "Ei näissä onneksi maistu mikään ruusu". Muuten toteutin letut lähes Hyppysellisen tavoin, paitsi että korvasin 1/3 jauhoista kauraleseillä. Se toimi yllättävän hyvin.


Lopulta letut syötiin hyvällä mielihalulla tuoreiden punaviinimarjojen ja tomusokerin kanssa.

Huomenna tarkoitus olisi valmistaa kaalikääryleitä ja kaalilaatikkoa, kunhan työhuoneen maalauskiireiltä keittiöön ehdin.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Etelän auringon alla

Olen viettänyt kesälomaa ihanan aurinkoisissa merkeissä (l. muualla kuin Suomessa...). Matkailun ainoa huono puoli on, että turhaudun yleensä jo muutamassa päivässä ravintolaruokaan ja odotan kotikeittiöön pääsyä, sillä eri maiden ruokakulttuureista saa valtavasti uusia vaikutteita ja inspiraatiota. Lähiaikoina aion kokeilla eräässä ravintolassa syömääni taivaallisen hyvää fenkolirisottoa.

Tällä kertaa valmistin kotiinpaluun kunniaksi perinteisen suomalaista jälkkäriä - raparperi-kaurapaistosta:

- raparperia 0,5 dl
- kanelia 2 rkl
- voita 50 g
- sokeria 1 dl
- kauraleseitä 1 dl
- kaurahiutaleita 2 dl

Levitä raparperipalat uunivuokaan ja ripottele kaneli niiden päälle. Sulata voi ja sekoita siihen sokeri sekä kauraleseet ja -hiutaleet. Levitä seos uunivuokaan raparperipalojen päälle. Paista uunissa 200 °C:ssa noin 30 minuuttia. Nauti vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.















Seuraavien viikkojen aikana postaukseni muuttuvat raparperipainotteisista viinimarja- ja (etenkin) omenapainotteisiksi, sillä mökillämme on tulossa aivan valtava omenasato. Toivottavasti metsistä löytyy tänä syksynä hyvin myös mustikoita ja kantarelleja.

maanantai 30. kesäkuuta 2008

Grillilounas ystävän kanssa

Kaunis kesäinen päivä, ystävä kylässä, grilli kuumana - ihanaa elämää!

Lounaamme koostui vihreästä salaatista, jonka päälle grillasimme halloumi-juustoviipaleita, grillatuista paprikalohkoista ja munakoisosiivuista sekä grillatuista kanan rintafileistä. Jälkiruoaksi grillasimme nektariinin puolikkaita, jotka nautimme vaniljajäätelön (sellaisen aidon) kanssa. Todella nopeata ja yksinkertaista - vaikka ystäväni oli vain pikavisiitillä, aikaa jäi ruoanlaiton lisäksi myös seurusteluun.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Kesäinen ja raikas hyytelökakku

Innostuin Limepippurin kokeilemasta mansikka-raparperikakusta, sillä sen valmistukseen ei tarvita uunia, mutta sitäkin enemmän liivatetta. Liivate on mielestäni kiehtova leivonta-aine - pidän jostain syystä kaikista hyytelöistä vain niiden koostumuksen takia. Reseptin voi siis vilkaista täältä. Pohjan toteutin hieman eri tavalla: sopiva nokare voita, johon sekoitin 1dl:n kaurahiutaleita ja 1 dl:n kauraleseitä sekä pikkuisen sokeria. Minulla(kaan) ei harmiksi ole onnistunutta kuvaa kakusta. Kakku on ehdottomasti kokeilun arvoinen - vaikka mökillä, sillä sen valmistus on hyvin yksinkertaista.

Ainoa huono asia hyytelökakkujen tekemisessä on hyytymisen odottelu. Neljä tuntia jääkaapissa tai yön yli! Muistin kuitenkin kuulleeni jostain, että pakastimessa hyytyminen nopeutuu, mutta googlailemalla en löytänyt tarkkaa aikaa sille. Oma kakkuni sai hyytyä 2,5 h jääkaapissa ja lisäksi hieman reilut 30 min. pakastimessa - tuloksena oli leikattava kakku, mutta paremmin se pysyi kasassa seuraavana päivänä. Näin ollen suosittelen kaikkien malttavan odottaa ainakin 4 tuntia tai yön yli, ellei sitten tiedä pakastimen saloja...


Kakkuinnostus lähti siitä, että olin sattumalta Chez Mariuksen kulmilla, enkä voinut olla poikkeamatta sinne. Toivelistallani on jo pitkään ollut silikoninen kakkuvuoka (pohja keraaminen) ja silikoninen höyrytysritilä. Molemmat on nyt siis kokeiltu, jälkimmäinen useampaan kertaan, ja voin suositella lämpimästi kaikille, jotka eivät vielä ole silikonin saloihin päässeet.

maanantai 23. kesäkuuta 2008

Thai-tyylinen kanakeitto

Sadepäivänä lautaselta pitää löytyä jotain lämmintä ja täyttävää syötävää, joten valmistin tulisen kanakeiton, johon tuli:

- valkosipulia (kynsi tai kaksi)
- salottisipuli
- inkivääriä
- oliiviöljyä
- broilerisuikaleita (450 g)
- wok-vihanneksia
- red thai curry pastea (kaksi teelusikallista)
- kuivattuja korianterinsiemeniä (morttelissa murskattuja)
- kookosmaitoa tölkki
- vettä
- kourallinen jasmiini- tai basmatiriisiä

Freesaa sipulit öljyssä. Lisää kattilaan raastettu inkivääri ja broilerisuikaleet, ja paista ne kypsiksi. Lisää korianterinsiemenet, kookosmaito, vihannekset, currytahna ja riisit. Lisää vielä vettä sen mukaan, kuinka paljon haluat lientä keittoosi. Omani on melkein kastikemaista.

Herkulliset grillikasvikset

Näin viikko sitten Strömsössä Paulin ja Matiaksen valmistavan houkuttelevan näköisiä grillikasviksia, ja kaupassa matkalla juhannuksenviettopaikkaan keksin, että niitä pitää kokeilla. Minulla ei tietenkään ollut reseptiä mukana, joten toteutin kasvikset muistikuvieni perusteella.

Paulin ohje löytyy täältä. Minun ohjeeni oli vähän erilainen, mutta mielestäni myös erinomainen (omakehu haisee..). Ehdottomasti kokeilemisen arvoisia molemmat! Jujuna on se, että marinadi sekoitetaan vasta grillattuihin vihanneksiin, jotka kuumina imevät yrttien maut ja öljyn itseensä.

- zucchini
- munakoiso
- fenkoli
- sipuli
- herkkusieniä
- keltainen, oranssi ja punainen paprika
- oliiviöljyä n. 1 dl
- balsamicoa n. 0,5 dl
- suolaa
- pippuria
- valkosipulia
- tuoretta rosmariinia
- tuoretta basilikaa
- tuoretta persiljaa

Grillaa mahdollisimman isoiksi paloiksi viipaloidut vihannekset nopeasti kuumalla lämmöllä. Kaada ne marinadiastiaan, jonne on sekoitettu öljy, balsamico, yrtit ja mausteet. Anna jäähtyä n. 20 minuuttia ja nauti!

sunnuntai 22. kesäkuuta 2008

Raparperi-inkiväärihillo


Vihdoinkin sain itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin hillon keittoon - ensimmäistä kertaa elämässä. Prosessi olikin todella helppo ja nopea. Näin ensikertalaisena, tein vain ns. kokeilusatsin, johon tuli:

- 5 dl raparperipaloja
- 0.5 dl vettä

- 1 dl hillosokeria
- pala raastettua inkivääriä

Keittele vettä, raparperia, inkivääriä ja sokeria noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen purkittamista.

En ole vielä oppinut hillojen säilömisen ja purkittamisen saloja, joten laitoin hillon vain lasipurkkiin - ilman mitään kikkailuja. Tämä kokeiluerä tulee kuitenkin käytettyä muutamassa päivässä (lettujen paistoa on nimittäin luvassa ensi viikolla), joten sen ei tarvitsekaan säilyä pidempään.

P.S.
Hillopurkki oli löytö Ikeasta edulliseen hintaan, kiva vanhanaikainen tyyli!

tiistai 17. kesäkuuta 2008

Roséviinimaistelun löytö

Olin viime viikolla viinimaistelussa, jossa keskityttiin roséviineihin. Omaksi ja koko ryhmän suosikiksi nousi Chileläinen Cabernet Sauvignonista valmistettu Batitú-niminen viini. Alko luonnehtii viiniä kuivaksi, pirteähappoiseksi, marjaisaksi ja hennon herukkaiseksi. Herukat, tai etenkin mustaviinimarjat (tai niiden lehdet) ovatkin tyypillisiä aromeja kyseiselle rypäleelle. Ominaisuus, josta pidin lisäksi, oli hapokkuuden voimistuminen jälkimaussa. Toisaalta tämäkin viini jakoi mielipiteitä, sillä se on aika kevyt. Maistelimme samana iltana muitakin Cabernet Sauvignon -roséita, joista jotkut olivat voimakkaamman makuisia, mutta tämä suosikkini on kevyt. Luulen, että se oli suosikkini siksi, että se vastasi parhaiten mielikuvaani roséviineistä (kevyt, hapokas, kuiva...).
Mielenkiintoista viinissä oli myös pakkaus. Kartonkipakkaus. Ensiksi nähdessäni sen nyrpistin nenääni. Sain kuitenkin jo ennen viinin maistamista poistettua ennakkoluuloni, sillä järkeilin, etten (ainakaan vielä) ole niin tarkka-aistinen maistelija, että tunnistaisin sokkotestissä, onko viini kaadettu pullosta vai kartongista. Kartonkipakkaus on erittäin järkevä ekologisesti ajateltuna. Ja voimme olla varmoja, ettei vastaan tule korkkivikaa. Viinin viljelystä ja kuljetustavoista on kirjoitettu mielenkiintoisesti mm. täällä. Opiskelijabudjettilaisen näkökulmasta tässä viinissä on myös se etu, että pakkauksessa on litra viiniä ja hinta on 8,24€.

Summa summarum; erittäin toimiva viini kesäiselle pique-niquelle maultaan mietojen salaattien seuraksi tai bileisiin, joiden kutsussa lukee OPM (omat pullot mukaan).

Edit. 18.6. Hesarin verkkosivuilla käsiteltiin tänään erittäin mielenkiintoisesti roséviinien valmistusta ja tuotantoalueita. Kannattaa vilkaista!

lauantai 14. kesäkuuta 2008

Kiireinen viikko ja zucchini-pastaa

Huh! Superkiireinen viikko eli pitkät ja työntäyteiset työpäivät, railakkaat ja erittäin uuvuttavat firman kesäjuhlat sekä kirjatentti ovat takana. Vaikka en ole ehtinyt kokkailla, niin olen syönyt sitäkin enemmän. Nytkin bloggauksen vauhdittajana on Sellon Wrong noodle barista haettu fried rice shrimpeillä. Ainoa panostus keittiön puolella tapahtui eilen, kun totesin, että viime viikolla ostettu zucchini veteli viimeisiään ja siitä piti valmistaa jotain. Saku Tuomisen Aglio & Olio -kirjasta olen ottanut opikseni että kuivat pastat (ei siis kuivapasta, vaan kastikkeeton pasta) ovat hyviä. Niinpä pyhässä yksinkertaisuudessaan valmistin pastani näin:

Zucchini-pasta:
- 1 pieni zucchis
- oliiviöljyä
- valkosipulia mielen mukaan
- salottisipuli
- kuivattuja yrttejä (tuoreetkin käyvät, jopa paremmin)
- pippuria
- suolaa
- pastaa

Freesaa oliiviöljyssä sipulit ja kuivatut yrtit. Lisää sekaan raastettu zucchis. Keitä pasta. Lisää "kastikkeeseen" hieman pastan keitinvettä ja pasta. Sekoita, nauti! Jos jääkapistasi löytyy myös parmesania, se sopii loistavasti pastan päälle. Meilläkin piti olla, mutta en löytänyt sitä - se on siis mennyt parempiin suihin, hmpf.

Ainiin, lisäksi ehdin kokeilla uudestaan niitä sitruunamuffareita. Tällä kertaa muistin laittaa taikinaan kaikki aineet, mutta muffinssivuoat olivat loppuneet, joten jouduinkin tekemään kakun. Maku oli kohdallaan, mutta ulkonäkö valju. Aion jossain vaiheessa testata tätä vielä uudestaan - kolmas kerta toden sanoo!

Nyt kun elämä hieman rauhoittuu, niin voinkin keskittyä juhannuksen menun miettimiseen.

tiistai 10. kesäkuuta 2008

Broccolipiirakka


Jotain sain kuitenkin onnistumaan tänään (vrt. muffinit). Tein iltapalaksi piirakan broccolista eli parsakaalista. Pohjana käytin tyypilliseen tapaani rahkapohjaista taikinaa. Päälle laitoin pakasteparsakaalia, munamaidon ja emmental-raastetta.

Pohja:
- 2 dl maitorahkaa

- 1,25 dl jauhoja
- pari ruokalusikallista kauraleseitä
- 25 g voita
- ripaus suolaa

Sekoita aineet yhteen ja levitä piirakkavuokaan.

Täyte:

- parskaalin nuppuja

- 2dl luomumaitoa
- 2 luomukananmunaa

- yrttejä maun mukaan

- pussillinen juustoraastetta

Laita piirakan pohjalle parsakaalit, kaada päälle munamaitoseos, johon on sekoitettu yrtit, ja ripottele päällimmäiseksi juustoraaste. Paista 200 °C:ssa n. 30 minuuttia ja nauti.

Epäonnistunut muffinikokeilu

Innostuin tekemään sitruunaisia muffinsseja - tässä tulos kuvitettuna vaiheittain.

Ensimmäisessä kuvassa kaikki näyttää vielä hyvältä, muffinssit nousevat kauniisti.
Mutta sitten alkavat vaikeudet; kauniin kohoamisen jälkeen ne lässähtävät.



















Täysin epäonnistuneesta lopputuloksesta huolimatta koristelin muffinssit. Tässä säälittävä lopputulos.





Mikä ihme meni pieleen? Se selvisi vasta pienen pähkäilyn jälkeen: olin unohtanut taikinasta kananmunat. Voi ei! Käytin ainoan sitruunani tähän, joten uusi kokeilu jää jollekin toiselle päivälle, kun muistan ostaa uuden sitruunan. Pöh.

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Kylmää kurkkukeittoa ja puna-ahvenfileitä



Tänään teki mieli jotain kevyttä ja raikasta, joten valmistin alkupalaksi kylmän kurkkukeiton.

Nopea kylmä kurkkukeitto:
- kurkku
- valkosipulinkynsi

- kevätsipuli varsineen
- 2 dl bulgarian ruokajogurttia
- loraus oliiviöljyä
- pieni loraus viinietikkaa
- suolaa
- pippuria
- minttua


Soseuta ainekset ja kaada tarjoiluastioihin.

Pääruoaksi paiston puna-ahvenfileet, jotka tarjosin perunasoseen ja punajuurilohkojen kanssa. Hyvää!


sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Kanelinen raparperikiisseli

Mökkireissun saldo oli taas sylillinen raparperinvarsia. Osan kuorin ja pilkoin heti pakkaseen, mutta 4 vartta säästin erittäin toivottua kiisseliä varten. Raparperipaloja keittäessäni keksin lisätä sekaan kanelitangon, joka toi ihanaa vaihtelua perinteiseen raparperikiisseliin. Käytin tällä kertaa sokeria vähemmän kuin viimeksi, ja tämänkertainen kiisseli olikin makeusasteeltaan enemmän minun makuuni.

Käytin kiisseliin:
- 4 vartta raparperia
- 9 dl vettä
- 1,5 dl sokeria
- reilu hyppysellinen vaniljasokeria
- kanelitanko
- 4 rkl perunajauhoja sekoitettuna 1 dl:an vettä

Kaadoin kuuman kiisselin kattilasta tarjoilukulhoon ja ripottelin päälle kevyesti sokeria. Annoin jäähtyä ennen tarjoamista.

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Yrttien kasvatusta


Olen aina ollut ihan superinnokas, mutta en menestyksekäs, yrttien kasvattaja. Yllä tämänkertainen taidonnäytteeni. Olen pitänyt sitä liialta aurinkolta ja tuulelta suojaisassa paikassa ulkona ja kastellut päivittäin, ihan puutarhaexpertin neuvojen mukaan. Vaikka ruukun multa on ihan kosteata, basilikan lehdet ovat kuitenkin kuivia. A-pu-va! Onko lukijoillani mitään vinkkejä elvytyshoitoon?

Nopea herkkuillallinen

Pähkäilin eilen jo päivällä, mitä tekisin illalliseksi, mutta lopullinen päätös syntyi vasta kaupassa. Tein mozzarellasalaatin ja paistoin ulkofilepihvit. Illallinen nautittiin hyvän Uuden maailman, tällä kertaa Australialaisen, Cabernet Sauvignonin kanssa. Cabernet Sauvignon-rypäleistä valmistetut viinit ovat mielestäni helppoja ja minun makuuni sopivan voimakkaita, joten ostan niitä usein grilliruoan (paitsi makkaran) seuraksi. Tämän kyseisen viinin tuoksussa on kypsiä luumuja ja mustaherukkaa. Maku on intensiivinen ja siinä toistuu myös mustaherukkaisuus. Suosittelen viiniä grillattujen liharuokien seuraksi!







Tein siis pihvin lisukkeeksi salaatin, johon laitoin
- villirucolaa
- jääsalaattia
- kurkkua
- kevätsipulin vartta
- nektariinin

- mozzarellaa
- basilikaa

Jamien (Oliver) mukaan oikeaoppisesti revin mozzarellan salaatin sekaan. Päälle lorautin sopivasti oliiviöljyä ja balsamicoa. Todella hyvä salaatti! Jamiella on yhdessä kirjoistaan vastaavanlainen, mutta ruokaisampi salaatti, johon tulee myös ilmakuivattua kinkkua ja minttua - se on ihanaa.



Jälkiruoaksi nautin (yksin, kun ei kelvannut muille) palan camembertia, joka sopi myös hyvin viinin kanssa. Yllätysherkuksi olin ostanut mansikoita. Ne olivat kylläkin espanjalaisia, kun en raaskinut ostaa kalliimpia suomalaisia.

torstai 5. kesäkuuta 2008

Lounas töissä (osa 4)

Lupaan, että tämä on viimeinen työlounasraportti (tällä viikolla, hih). Toisaalta, jos joku tykkää näitä lueskella, laittakoon kommenttia, sillä lisää lounaita (=töitä) on tiedossa.

Tänään oli alkupalan vuoro loistaa kirkkaimmin; sahramilla maustettu sinisimpukkakeitto. Keitto oli erinomaista, sillä sahrami ei ollut liian dominoiva maku keitossa. Itse käytän yleensä liikaa sahramia, jolloin tuloksena on pelkälle sahramille maistuva ruoka. Lisäksi sahrami ja äyriäiset sopivat hyvin yhteen, muutenkin kuin paellassa, espanjalaisten pyttipannussa. Pääruoaksi oli porsaan noisetteja, suolapähkinäpolentaa sekä haudutettua kevätkaalia ja linssejä. Suolapähkinän käyttö polentan seassa oli hieman omituista - niin omituista, että minulta jäi siitä suurin osa syömättä. Harmiksi annos ei vetänyt vertoja ollenkaan alkuviikon annoksille. Jälkiruoaksi oli valkosuklaapannacottaa ja marjoja. Se oli perushyvää, mutta ehkä hieman mielikuvituksettoman tylsää. Annan lounaskokonaisuudelle kuitenkin hyvän arvosanan, sillä alkukeitto oli mielestäni niin hienostuneen herkullista.

Nyt pitäisi vielä keksiä illaksi jotain ihanaa ruokaa. Sen pitäisi olla myös järkevän hintaista, terveellistä ja nopeasti valmistettavaa. Juuri nyt minun tekisi mieli syödä jotain raikasta eli luultavasti teen jonkin salaatin. Täytyy ehkä hakea myös pieni pullo viiniä, onhan nyt kyse romanttisesti viikon ensimmäisestä yhteisestä illallisesta perheen toisen herkkusuun kanssa (joka muuten toivoi uudestaan vaniljaista raparperikiisseliä, sillä se oli kuulemma parempaa kuin mamman tekemä - ja se on jo jotain se!). Rapsaan myöhemmin mihin pääädyin illallis- ja viinivalinnoissa.

Aurinkoista ja helteistä torstaita kaikille!

Kirjavinkki todellisille herkkusuille

Huomasin viime viikolla mainostettavan pokkariversiota gastronomian raamatusta eli Jean Anthelme Brillat-Savarinin kirjasta Maun fysiologia (lyhennetty suomennos alkuperäisestä nimestä Physiologie du Goût, ou Méditations de Gastronomie Transcendante; ouvrage théorique, historique et à l’ordre du jour, dédié aux Gastronomes parisiens, par un Professeur, membre de plusieurs sociétés littéraires et savantes). Suosittelen kirjaa kaikille! Haen kirjasta usein inspiraatiota ja tykkään myös siteerata häntä mm. synttäri-, hää-, yms. onnittelukortteihin. Se on elitistinen mutta humoristinen; se nostaa makunautintojen arvostuksen aivan uudelle tasolle, mutta silti sitä ei kannata lukea liian totisesti - ajat ja arvostukset ovat erilaiset 2000-luvun Suomessa kuin 1800-luvun alun, vuoden 1789 vallankumouksesta toipuvassa, Ranskassa. Kirja ei sisällä reseptejä, mutta saa ruokaharrastajan ajattelemaan uudella tavalla. Viime kesänä, täysin yllättäen ja suunnittelematta, törmäsin hänen hautakiveensä Pariisissa Père-Lachaisen hautausmaalla, jonne on haudattu myös muita merkittäviä henkilöitä, kuten Marcel Proust, Edith Piaf ja Oscar Wilde, vain muutamia mainitakseni.


keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Tillilihaa

Tilliliha kuulostaa pahalta. Ennakkoluuloni sitä kohtaan ovat suuret, sillä edes ravintola Palacessa syöty tilliliha joskus 90-luvulla ei ollut hyvää. Tänään kuitenkin yllätyin positiivisesti lounaalla. Alkusalaatti oli samanlainen vihersalaatti kuin maanantaina, ihan perushyvää. Pääruoaksi oli siis rapeaksi paahdettua häränrintaa, tummaa tillikastiketta, perunasosetta sekä vihreitä papuja. Annoksen tuoksusta jo tunnistin tillin - eikä mieleeni tullut positiivisia ajatuksia. Kuitenkin, nautin paljon heti ensimmäisestä haarukallisesta ja lopulta söin lautaseni (poikkeuksellisesti) ihan tyhjäksi. Jälkiruoka oli tänäänkin hyvää, muttei mitenkään erityistä; marjoja (kirsikoita, mansikoita, vadelmia) ja Snickers-jäätelöä.

Kotikokkailu on jäänyt tällä viikolla vähän vähemmälle runsaiden lounaiden ja harrastuksen parissa ulkona (siis oikeasti ulkoilmassa, ei baarissa) vietettyjen iltojen takia. Aion kuitenkin kunnostautua huomenna, sillä olemme pitkästä aikaa (siis kolmeen päivään - tuntuu ikuisuudelta) avon kanssa illalla kotona yhdessä. Kuten huomata voi, minun tapani rakastaa ja hemmotella on tehdä rakkaalle herkkuruokia :)

tiistai 3. kesäkuuta 2008

"Tavallinen" lounas töissä

Sain taas nauttia aivan erinomaisen työpaikkalounaan. Alkupalaksi oli tryffelillä maustettua valkopapukeittoa. Pavut oli soseutettu, joten keitto oli samettisen pehmeää. Pääruoaksi oli haudutettua ahventa ja beurre blanc -kastiketta, lisukkeina uusia perunoita ja haudutettua pinaattia. Kala oli todella hyvää ja annos erinomainen myös siksi, että se ei ollut liian raskas, joten en iltapäivällä nuukahda. Jälkiruoka oli taas suussa sulavaa; suklaamarkiisi (tummasta suklaasta tehty paksun suklaamoussen oloinen jauhoton "leivos") sekä vadelmasorbettia - taivaallista! Suklaan ja vadelman liitto on "match made in heaven". Jäätelökiskoilla usein otan suklaajäätelöä ja vadelmasorbettia, mutta pitäisi itsekin kokeilla tehdä hienostuneempia jälkiruokia näitä makuja yhdistellen (kunhan vaan keksin miten, niin bloggaan siitä tänne).

Niille, jotka ihmettelevät näin ruhtinaallisia lounaita, voin lohduttaen kertoa, että työskentelen vain opiskelun ohessa, enkä siis syö päivittäin näin. Tällä tahdillahan sitä kertyisi jo jotain ylimääräistä vyötärölle. Ja kun näin hyvän lounaan lisäksi saan aamupalan ja iltapäiväpullan sekä hedelmiä, ei illalla enää tarvitse juurikaan syödä (täydellinen diili opiskelijan kukkarolle). En paljasta kuitenkaan, missä syön, sillä siitä voisivat nokkelimmat päätellä työpaikkani sekä minut! Sen voin kuitenkin paljastaa, että ravintolat joissa syön lounasta eivät aina ole samoja.

maanantai 2. kesäkuuta 2008

Viikunajäätelöä sekä tuoreita mansikoita ja vadelmia

Olipa hyvä lounas! Työni hyviin puoliin kuuluvat ehdottomasti erinomaiset ja ilmaiset lounaat. Harmiksi minulla ei ollut kamera mukana, mutta kerron kuitenkin mitä söin. Alkupalaksi söin raikkaan vihersalaatin, jossa oli erilaisia salaatteja, retiisejä, vihreitä papuja, tuoretta viikunaa ja perusvinaigrette. Pääruoaksi sain haudutettua lohta, uusia perunoita ja korvasienimuhennosta, herkullista! Jälkiruoka loisti tänään kuitenkin kaikkein kirkkaimmin; viikunajäätelöä, tuoreita mansikoita ja tuoreita vadelmia. Viikunajäätelö on minulle uusi tuttavuus; en ole aiemmin maistanut tai nähnyt sitä minkään jäätelökojun tai ravintolan valikoimissa, en edes ulkomailla. Olen aina ajatellut, että jäätelökoneen omistaminen olisi täysin turhaa, mutta tänään tulin toisiin aatoksiin; sillähän voisi valmistaa jäätelöitä kaikenlaisista marjoista ja hedelmistä (ja ilman lisäaineita).


Mitkä ovat teidän lempijäätelömakuja?

P.S.
On ollut hauska huomata, että olen saanut lukijoita myös muualta kuin Suomesta. Siispä paljon terveisiä muutamille lukijoilleni Brysseliin, Kathmanduun ja Miamiin! Toivottavasti nautitte blogini välityksellä suomalaisesta ruoasta ja kesästä.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Vaniljainen raparperikiisseli


Palasin mökiltä lukuisien raparperinvarsien kanssa. Suurin osa niistä päätyi kuorimisen ja pilkkomisen jälkeen suoraan pakkaseen, mutta muutamista valmistin heti kiisselin. Tämä oli elämäni ensimmäinen itse tehty raparperikiisseli, mutta onnistui hyvin. Vaniljaisuutta kiisseliin sain käyttämällä tavallisen sokerin lisäksi hieman vaniljasokeria. Laitoin kiisselin lisukkeeksi (kaupan) vaniljakastiketta. Tässä helppo ja nopea ohje:

- kaksi pitkää ja paksua raparperinvartta
- 5 dl vettä
- 1 dl sokeria
- 1 rkl vaniljasokeria
- 2 rkl perunajauhoja (sekoitettuna pieneen tilkaan vettä)


Keitä pilkottuja raparperipaloja vesi-sokeriliemessä, kunnes raparperit ovat pehmenneet. Lisää sen jälkeen jatkuvana nauhana veteen sekoitetut perunajauhot ja anna kiisselin kiehahtaa yhden kuplan verran.

Melkein kuin äidin tekemää!

perjantai 30. toukokuuta 2008

Perjantaiviini


Olen yksin tämän illan, sillä muutamien huomisten ylppärijuhlien takia en vielä voinut/halunnut lähteä mökille avon kanssa. Yksin ollessani ostan usein pienempiä viinipulloja. Niiden valikoima on suhteellisen pieni, mutta kasvaa jatkuvasti. Valitsin tänään chardonnay-rypäleestä valmistetun italialaisen valkoviinin, jota olen useasti ennenkin juonut. Kummallista tässä on se, että kuuluin pitkään ns. ABC-clubiin (Anything But Chardonnay), mutta viime aikoina olen maistellut hyviäkin chardonnay-viinejä. (Shampanjat ovat oma luku sinänsä; pidän niistä, olen aina pitänyt, vaikka niitä valmistetaankin juuri chardonnay-, pinot noir- ja pinot meunier- rypäleistä. Toisaalta en ole kuohujuomissa rajoittunut vain shampanjaan, sillä parhaimmat cavat saattavat olla huonoimpia (persoonattomimpia) shampanjoita paljon parempia.)

Tämän illan viini ei ole tamminen (luulen, että juuri tammiset chardonnayt aikanaan ajoivat minut ABC-clubiin), vaan kevyesti hapokas ja kuiva. Jälkimaku on myös kevyt, mutta pitkä. Viini sopii mielestäni parhaiten salaatin seuraksi (lukuunottamatta salaatteja, joissa voimakasta juustoa). Kyseistä viiniä saa myös 0,75 litran pulloissa. Hyvä arkiviini!

Metsästystä

Olin etsimässä HY:n opiskelijakirjastosta paria opusta kesäkuun puolivälin jälkeen pidettävään kirjatenttiin. Vaikka tutkimuksen mukaan HY on opiskelijaympäristöjen ykkönen, mielestäni asiassa on jotain mätää, kun ensinnäkään tenttikirjoja ei löydy tarpeeksi kirjastoista ja toisekseen näitä kyseisiä kirjoja ei myöskään saa Suomesta ostettua. Amazon tai kirjojen kopioiminen (jota vältän) jää silloin ainoaksi vaihtoehdoksi.


Metsästysreissuni saalis, ainoa tarvitsemastani kirjasta kirjastossa ollut kappale, on ainakin kolmeen kertaan alleviivattu ja sisältää myös kaikenlaisia kommentteja ja suomennoksia. Ainakin minua se häiritsee; on hankalampi poimia itse tärkeimmät kohdat, kun välillä jää mietityttämään miksi joku on nähnyt jonkin kohdan alleviivaamisen arvoisena.

Kurssien lopussa täytettävissä palautteissa kysytään usein, toteutuiko tasa-arvo kurssilla. Mielestäni tasa-arvo ei toteudu siinä mielessä, että kurssi- tai tenttimateriaali on määrällisesti rajallista, eikä näin ollen kaikilla ole mahdollisuutta päästä siihen käsiksi. Jatkossa jo kurssien suunnitteluvaiheessa tulisi lähtökohtana olla sellaisen oheiskirjallisuuden kokoaminen, jonka hankkiminen on opiskelijoille mahdollista ilman suurta vaivannäköä (myös opiskelibudjetilla).

torstai 29. toukokuuta 2008

Rahkainen raparperipiirakka


Jälkiruoaksi valmistin helpon, nopean ja melko kevyen raparperipiirakan. Piirakkapohjan ohjeen olen saanut mummoltani, joka taas on saanut sen ystävältään jne. Käytän samaa pohjaa myös suolaisiin piirakoihin - silloin jätän sokerin pois ja lisään hyppysellisen suolaa sen sijaan. Omenapiirakkaa tehdessäni lisään pohjaan usein kardemummaa. Mahdollisuudet varioida tätä pohjareseptiä ovat lukemattomat.


Pohja:
- purkki maitorahkaa
- 25 g pehmeää voita
- reilu ripaus sokeria
- 1,2 dl jauhoja

Täyte:
- purkki vaniljalla maustettua rahkaa
- kananmuna
- raparperipaloja
- sokeria

Sekoita piirakkapohjan aineet haarukalla ja levitä piirakkavuokaan. Sekoita vaniljarahkaan kananmuna ja levitä seos piirakkapohjan päälle. Ripottele raparperipalat vaniljarahkan päälle. Lisää pinnalle sokeria. Paista 200 °C:ssa 30 - 45 minuuttia. Herkullista!

P.S.
Huomatkaa kuvassa makea kakkulapio! (Saatu anopilta tuliaiseksi Lontoosta.)

Keväiset lihapullat

Innostuin valmistamaan lihapullia, yhtä bravuureistani, kun vihdoinkin näin kaupassa kevätsipulia. Lihapullareseptini poikkeaa perinteisestä siten, että siihen ei tule mitään sidosaineita kuten kananmunaa, korppujauhoja tai leipää. Lihapullien maku tulee yrteistä.




Ainekset:
- yksi kevätsipuli varsineen
- yksi kynsi valkosipulia
- tuoretta rosmariinia
- oliiviöljyä
- jauhelihaa (n. 400 g)
- soijakastiketta
- kuivattua oreganoa
- kuivattua basilikaa
- mustapippuria

- ruokakermaa
- kuivattuja provencen yrttejä
- suolaa/ soijakastiketta
- mustapippuria
(- perunajauhoja veteen liuotettuna vajaa 2 tl)

Paista miedolla lämmöllä (=hauduta) n. 10 minuuttia sipuleita ja rosmariinia oliiviöljyssä. Lisää paistetut sipulit sekä muut mausteet jauhelihaan ja sekoita tasaiseksi massaksi puukauhalla. Pyörittele lihapullat ja paista pinnasta ruskeaksi paistinpannulla voissa. Siirrä lihapullat uunivuokaan ja paista vielä n. 5 minuuttia uunissa 200 °C:ssa.

Älä pese paistinpannua, vaan lisää kerma pannulle heti, kun lihapullat on siirretty uunivuokaan. Lisää mausteet. Keitä hiljalleen ja suurusta, jos et halua liian juoksevaa kastiketta.

Tarjoile esim. perunamuusin, puolukoiden ja Dijon-sinapin kanssa. Nam!



Pikainen lounassalaatti kotona

Nälän yllättäessä nyhjäsin tyhjästä lounaaksi salaatin, jossa

- jääsalaattia
- kurkkua
- tonnikalaa (vaikka aiemmin kirjoitin, ettei sitä pitäisi syödä...)
- calamata-oliiveja
- basilikaa
- oliviiöljyä
- balsamicoa

Tässä tulos:



















Hyvää oli, ja mikä tärkeintä, nälkä lähti!

P.S.
Illalla aion tehdä raparperipiirakkaa, mutta en ole vielä päättänyt teenkö siitä rahka- vai marenkipiirakan. Rahkapiirakkaa on toivonut mies, mutta Pirkka-lehden marenkipiirakkaohje vaikutti myös kokeilemisen arvoiselta. Raportoin myöhemmin kuvien kera kumpaan päädyin.

Edit. 30.5.08.
Eihän siinä Pirkka-lehdessä ollut mitään marenkipiirakkaohjetta, vaan rahka-. Pöh. En nyt enää millään muista mistä luin marenkiohjeen... Ja juuri sitä haluaisin kokeilla.

keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Paljastus!!!

En tiedä, mitä jääkaapin sisältö kertoo sen omistajasta, mutta paljastan sen tässä kuitenkin.

Ovessa vasemmalta oikealle ja ylhäältä alaspäin:
- dijon-sinappia
- soijakastiketta
- valkosipuli-soijakastiketta
- red thai curry pastea
- sitruuna-tagine-tahnaa
- riisiviinietikkaa (3 erilaista pulloa, älkää kysykö miksi..)

- pieni pullo tummaa rommia (odottamassa ananasjälkiruokia)
- 2 erilaista pateeta

- vaniljakastiketta
- taco-kastiketta
- tölkki tonicia
- säilyke-litsejä

- rasvatonta maitoa
- tiivistemehua
- ketsuppia
- omenamehua

Kaapissa vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
- vihreitä kivettömiä oliiveja
- olutta
- folioon kääritty makkara (joka pitäisi jo heittää roskikseen)
- maustamatonta jogurttia
- calamata-oliiveja

- puolukkahilloa
- yrttituorejuustoa
- laktoositonta vispikermaa
- 4 marjan hilloa

- säilykepunajuuria
- pestoa (kupissa folion alla)
- appelsiinimarmeladia
- ruohosipulimaksamakkaraa
- jauhelihakastiketta (pitäisi jo heittää pois, sekin)

- moscatel-viiniä
- Actimel-juomia
- meetwurstia
- tomaattikeittoa purkki
- Oivariinia
- palvikinkkua


- valkosipuliperunoita
- kananmunia

- tomaatti
- 2 erikoisolutta
- roséviini
- maitorahkaa

- vesimelonia
- Camembertia (laatikossa ja foliossa - avokki ei muuten antaisi säilyttää..)
- banaaneja (tiedän, ettei saisi säilyttää kylmässä)
- Pol Roger-sampanjaa

- vihanneslaatikossa salaatteja, kurkkua ja perunoita

Mitä teidän jääkapeistanne löytyy? Haastan kaikki postaukseni lukeneet bloggarit avaamaan jääkaappinsa lukijoilleen.

Lisäys 29.5.08
Ainakin Oona Kaikilla mausteilla -blogista on ottanut haasteeni vastaan. Käykää katsomassa!

Lounassalaatti


Tässä ensin kuvamateriaalia maanantaina valmistetusta pestosta.

Tänään söin lounasta Stockan 6. kerroksen .temp ravintolassa, jossa salaatteihin saa itse valita lisukkeet vitriinistä. Otin paahtopaistia, viininlehtikääryleitä ja marinoituja oliiveja. Laatu oli hyvä, mutta kaupungin muihin salaattibaareihin verrattuna hinta on hitusen kalliimpi. Kokonaisuus on kuitenkin hyvä; plussaa etenkin mahdollisuudesta valita ja laittaa itse öljy, balsamico yms. (Inhoan sitä, jos öljyä tai muuta kastiketta laitetaan liikaa ja salaatti ui siinä.) Lisäksi oliivit olivat todella maukkaita ja ihanasti marinoituja.

Ennen kantasalaattipaikkani oli Teatteri - olin koukussa heidän marinoituihin artisokanpohjiin (ihan paras marinadi kaupungissa!), mutta marinadin vaihduttua olen käynyt siellä harvemmin. Salaattien laadun ja hinnan suhde on siellä edelleenkin erinomainen.

Kotona teen useimmiten vuohenjuustosalaattia. Kuulostaa tylsältä, mutta siitäkin on useita eri versioita. Lempparini ovat vuohenjuustosalaatti Granny Smith -omenalla ja hunajalla sekä mansikoilla ja balsamicolla/ vadelmaviinietikalla. Usein paistan vuohenjuustokiekon kuumalla pannulla molemmin puolin, jotta se hieman sulaa. Söin vuohenjuustoa ensimmäisen kerran Pariisissa yli kymmenen vuotta sitten, enkä silloin tykännyt siitä yhtään. Nykyään se kuitenkin kuuluu lempijuustoihini (Camembertin, Manchegon ja Bleu d'Auvergnen/Saint Agurin kanssa).

tiistai 27. toukokuuta 2008

Luomua


Olen todella tyytyväinen, kun kaupoista on alkanut löytyä enemmän luomutuotteita - myös muita kuin vihanneksia. Uusimmat tuttavuuteni ovat Valion luomujogurtti (maustamaton), luomuviili ja luomumaito. Jogurtti on aivan taivaallisen hyvää verrattuna tavalliseen maustamattomaan jogurttiin! En tiedä onko se vain mielikuvitustani vai onko ihanan maun syynä tosiaan sen luomuus.

Kaipaan kauppojen hyllyille enemmän luomutuotteita - kaikkiin tuoteryhmiin. Etenkin kaipaisin luomukanaa, sillä olen täysin kyllästynyt tehotuotettuun ja lisäaineilla marinoituun broileriin. Selvitettyäni asiaa, vaikuttaa kuitenkin siltä, että luomukanaa tai -broileria ei ihan heti kauppoihin tule. (Luin asiasta mm. Finfoodin sivuilla). Toisaalta, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi olisi parempi syödä vaikka tehotuotettua broileria kuin naudanlihaa, sillä sen kasvattamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat. Olenkin yrittänyt muuttaa kulutustottumuksiani kasvispainoitteisempaan suuntaan; syön kyllä edelleen lihaa, mutta tiedostan, ettei sitä tarvitse syödä joka aterialla. Samoin olen miettinyt, että kalan (ei tonnikalan) lisääminen ruokavalioon ja lihan tilalle olisi varmaan ilmaston kannalta parempi. Muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti ja arki-iltaisin nälissään tulee ostettua sitä mikä nopeiten valmistuu - usein wokkaan juuri marinoituja broilerisuikaleita. Olen kuitenkin tyytyväinen, että olen herännyt pohtimaan näitä asioita. Ennen en ymmärtänyt kasvissyöjiä, mutta nykyään näen konkreettisen syyn kasvissyönnille: ilmastonmuutoksen ja sen ehkäisemisen (tai ainakin hidastamisen). Lisää tietoa mm. täältä ja täältä. En ole mikään asiantuntija näissä asioissa enkä myöskään kulutustottumuksiltani esimerkillinen, mutta olen aloittanut oman henkilökohtaisen taisteluni ilmastonmuutosta vastaan. Kahlatkaa läpi informaatiota ja ottakaa vaikutteita omaan toimintaanne - useista pisaroista muodostuu suuri joki.

maanantai 26. toukokuuta 2008

Täydellinen viikonloppu




Viikonloppu saaristossa oli kaikin puolin täydellinen; sää oli aurinkoinen ja lämmin, seura maailman parasta ja ruoka herkullista. Jo matkalla saareen saimme nauttia Suomen upeasta luonnosta, sillä näimme peuran tiellä. Onneksi se ymmärsi loikkia metsään eikä aiheuttanut vaaratilannetta. Myöhemmin lauantaina kolme joutsenpariskuntaa tuli tervehtimään meitä rantaan. Ja sunnuntaina aamiaisen jännitysmomentti oli terassin vieressä puskassa rapistellut kyyn poikanen, joka aiheutti minulle lähes sydänkohtauksen. Haimme kirveen, mutta emme enää löytäneet käärmettä, joten se varmaan tänäänkin paistattelee auringossa jollakin rantakivellä.

Lauantaipäivänä teimme veneretken hiekkarannalle, jossa pelailimme mölkkyä ja nautimme viiniä. Palasimme sieltä saunomaan vasta illan viiletessä ja pimeän tultua aloitimme grillauksen. Tässä kyseisessä porukassa tapaamisillemme on ominaista äärimmäisen myöhäinen illallinen - tällä kertaa tosin olimme hieman edellisen kerran aikataulua edellä ja nautimme jälkiruoan ja kahvin (ja calvadoksen) jo kello 2 yöllä ;) Yö kului musiikkia kuunnellessa ja keskustellessa. Aurinko ehti nousta ennen kuin menimme nukkumaan. Aamiaiseksi sunnuntaina (iltapäivällä) söimme grillimakkaroita (Tapolan aura-makkaroita - uusi tuttavuus), tuoretta ananasta, kahvia, teetä ja voileipiä yrittäessämme toipua edellisestä yöstä. Terassilla aurinko lämmitti ja rusketti kauniisti.


Tämä viikko on täysin vapaa, sillä minulta peruuntui eräs iso työprojekti (useita kymmeniä työtunteja). Viikko alkaa kuitenkin kunnianhimoisesti ja työntäyteisesti, sillä aion pestä ikkunat. Kotona on kaikenlaista muutakin puuhaa, jota en ole ehtinyt talvella hoitaa luentojen ja töiden lomassa. Tai olisin varmasti ehtinyt, mutta en ole jaksanut. Illaksi aion valmistaa itse pestoa pastaan. Tässä perinteisestä hieman muokattu pesto-ohjeeni, jossa pinjansiementen sijaan käytän auringonkukansiemeniä:

- basilikaa 1 ruukku
- valkosipulia muutama kynsi

- oliiviöljyä n. 1 dl

- parmesaania sopivan kokoinen pala (eli sen verran kuin kaapista löytyy) raastettuna
- auringonkukansiemeniä muutama kourallinen
- mustapippuria

Pyöräytä kaikki edellä mainitut aineet karkeaksi massaksi morttelissa tai tehosilppurissa.


Helppoa ja hyvää! Ja jos pestoa jää yli, sitä voi laittaa seuraavana päivänä leivän väliin esim. mozzarellan ja tomaatin kanssa.

perjantai 23. toukokuuta 2008

Musiikkia, sanoja ja raparperia


Levylautasella on tällä viikolla ollut Olivia Ruizin levy La femme chocolat. Levy kuulostaa sitä paremmalta mitä enemmän sitä kuuntelee. Ranskalaiselle ja suomalaiselle (pop)musiikille on mun mielestä usein yhteistä se, että lyriikat ovat erittäin tärkeitä. Esim. J. Karjalaisen tai Leevien musiikki ei helposti avaudu ihmiselle, joka ei puhu suomea. Sanat luovat yhtä paljon biisien tunnelmaa kuin itse melodia. Sama juttu monien ranskalaisten artistien kanssa, vai mitä mieltä olette?

Bloggailuni alkaa heti viikonlopun mittaisella tauolla - lähdemme nimittäin kavereiden mökille saaristoon aurinkoisesta ilmasta nauttimaan. Vähän kyllä harmittaa ettei ehdi omalle mökille tänä(kään) viikonloppuna, sillä siellä on kuulemma omenapuut täydessä kukassa (kuva yllä!). Raparperiakin pitäisi hakea ja pakastaa talven tarpeisiin. Raparperia on nyt jo pakkasessa todella paljon. Pitäisi siis keksiä sille mahdollisimman paljon käyttöä. Olen miettinyt tekeväni ainakin raparperi-inkiväärihilloa, mutta olen avoin myös muille ideoille; raparperireseptejä (suolaisia, makeita ja kaikkea siltä väliltä) otetaan mielellään vastaan!

Aurinkoista viikonloppua kaikille! Toivottavasti sää lämpenee ja pääsee nauttimaan kuohuviiniä laiturille... talviturkkia en silti aio vielä heittää ;)

Tervetuloa blogiini!

Olen jo pitkään miettinyt oman blogin perustamista, sillä muiden blogeja lukiessa olen saanut vaikutelman, että bloggaaminen on hauskaa. Nyt vihdoinkin sain itseäni niskasta kiinni ja uskalsin! Kirjoitusteni aiheet tulevat varmasti vaihtelemaan paljon, mutta lähellä sydäntäni ovat nautinnot eli ruoka, juoma, kirjat, leffat ja maailmanparannus (ystävien seurassa viinin kera). Tavoitteeni elämässä on nauttia siitä! Tervetuloa siis tutustumaan ajatuksiini.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...